Odotuslistalla olevia päiväperhosia

Olkiluodon jo varsin pitkästä päiväperhoslistasta puuttuu vielä joitakin lajeja, joita on tavattu tai tavataan vakituisena jopa hyvinkin lähellä mantereen puolella. Esitellään niitäkin seuraavassa lyhyesti tekstin muodossa sekä lisäksi esittelylaatikoissa näyttein ja kuvin.

od1. Pihlajaperhonen Aporia crataegi

Valkea komea päiväperhonen, jonka ainoat tuntomerkit ovat tummat suonet. Koko maassa tehty havaintoja, mutta painopiste kaakossa. Ajoittain suuria massaesiintymiä, ja tällaisen yhteydessä Raumaltakin tavattu.

od2. Haapaperhonen Limenitis populi

Komea päältä mustavalkoinen, alapuolelta vahvasti oranssin värinen perhonen, joka piipahti kesällä 2025 vain noin puolen kilometrin päässä Ilavaisissa. Haavalla elävän lajin painopiste on kaakossa ja Keski-Suomessa, mutta rannikkoja se on karttanut. Oli ilmeisesti vähän enemmänkin liikkeellä Rauman alueella viime kesänä.

od3 ja od4. Häiveperhoset Apatura spp.

Suomessa tavataan kahta suvun lajia, häiveperhonen (A. iris) ja pikkuhäiveperhonen (A. ilia). Lajit ovat melko samannäköisiä ja ehkä paras tuntomerkki on alasiiven alapuolella oleva valkoinen juova, jossa häiveperhosella on terävä uloke ulospäin noin puolessa välissä. Näiden yläpuolella on auringon valossa kauniisti kiiltävää sinistä sävyä. Tällainen komistus vieraili Melaluodossa muutama vuosi sitten, joten lähellä jompikumpi laji jo kävi. Näille on tyypillistä, että ne hakeutuvat syöttipyydyksiin, ja koska meillä on mökin pihalla jatkuvasti muutama pyydys vireessä, eikä niihin näitä ole vielä eksynyt, niin voimme olla melko varmoja, etteivät lajit vielä Olkiluotoon ole rantautuneet. Raidat ja muut pajut klpaavat toukille, joten sen puolesta voisivat tänne kyllä tulla.

od5. Keltaniittyperhonen Coenonympha pamphilus

Tämän lajin puuttuminen tuntuu jopa hieman kummalliselta, koska jo esimerkiksi Hankkilan louhoksen lähialueella lajia esiintyy ihan vakituisena. Olkiluodossa jo esiintyvästä idänniittyperhosesta lajin tunnistaa helposti etusiiven alapuolen isosta silmätäplästä. Toukat elävät heinillä, joten ruuasta ei ole puutetta.

od6. Ketokultasiipi Lycaena hippothoe

Tämä laji kuuluu vähän samaan luokkaan edellisen kanssa, sillä mantereen puolella tätä niittysuolaheinällä elävää lajia jo tavataan, joskaan ei ehkä kovin runsaana yleensä. Ylä- ja alapuolen väritykset ja kuvioinnit riittävät tunnistamiseen. Koiras ja naaras ovat eriväriset.

Täytyy luonnollisesti muistaa, että perhosilla on siivet, ja niinpä melkein mikä tahansa maassamme esiintyvä perhonen voi satunnaisesti löytyä mistä vain ja siis vaikka Olkiluodostakin. Se, että mikä laji mahdollisesti jää sitten pysyväksi, riippuu ensinnäkin toukan ravintokasveista ja varmaan myös monista muista ympäristön biottisista ja abiottisista tekijöistä. Luotohan on ison kylmän meren vaikutuspiirissä, joten ilmasto on hyvin mereinen, eikä välttämättä siten sovellu kaikille lajeille. 50 lajin rajapyykistä puuttuu enää neljä lajia, joten tulevina kesinä silmät tarkkoina aurinkoisina päivinä päiväperhosia havainnoimaan.